Viimeisen parin vuoden ajan on tosin ollut jo käytettävissä menetelmä, jolla on voitu vaihtaa valitussa kohdassa kasvin geenissä 1–3 dna-emästä
hallitusti toisiksi, ennalta päätetyiksi dna-emäksiksi. Tämä kasvien ensimmäinen kohdennetun mutageneesin menetelmä oli suuri edistysaskel,
mutta siinä oli vielä omat rajoituksensa:
- Tekniikan onnistumisprosentti oli vielä pieni, joten varmaan tulokseen pääsemiseksi vaadittiin paljon työtä ja suuria
kasviaineistoja, ja
- Parin emäksen täsmämuutokset eivät riitä läheskään kaikkiin tarkoituksiin. Niiden avulla voidaan kyllä muun muassa
sammuttaa haitallisia geenejä luotettavasti sekä hienosäätää geenin toimintaa. Varsinkin entsyymin aktiivisen keskuksen alueella jo yhden
aminohapon vaihtaminen toiseksi voi vaikuttaa suurestikin sekä entsyymin aktiivisuuteen että spesifisyyteen eli entsyymireaktion kohdeaineiden
valikoitumiseen.
Suuri läpimurto kasvien geenimuuntelun tarkkuudessa ja tehokkuudessa on nyt saavutettu: kaksi riippumatonta tutkijaryhmää julkaisi menetelmänsä 29.4.2009 tiedelehti Naturessa [1,2].
Uusi muuntelumenetelmä toteuttaa kasvinjalostajien ”vuosisadan toiveen”. Nyt voidaan vihdoin muuntaa kasvin valittu geeni tarkasti sellaiseksi kuin toivomme – omalla sijaintipaikallaan kasvin perimässä. Valittuun paikkaan kasvin dna-rihmassa tehdään entsyymin avulla katkos, ja kasvi yllytetään tekemään toivomamme muutos itse, omien luontaisten korjausentsyymiensä avulla.
Esimerkiksi Etelämanteren lauhan erinomaista pakkaskestävyysgeeniä ei enää tarvitse lisätä (jonnekin) vehnän perimään, vaan se voidaan hallitusti vaihtaa vehnän oman (huonon) kylmänkestävyysgeenin tilalle luontaisessa paikassaan vehnän kromosomissa.
Toinen tutkimusryhmistä antaa menetelmänsä vapaasti kaikkien käyttöön ja lupaa jopa kouluttaa köyhien maiden tutkijoita täsmämuuntelun taitajiksi. Alkaako siis kehitysmaiden nyrkkipajoista virrata vuosikymmenen kuluttua elintärkeitä muuntogeenisiä kasvilajikkeita avuksemme maailman muutoksessa? Vai ymmärretäänkö sellaisia jalostaa myös myyttiensä keskellä kompuroivissa ”auringonlaskun maissa”?
19.5.2009