Syötäviä rokotteita kasveilla

Kasveissa voidaan tuottaa rokoteproteiineja mm. hammasmädän, maksatulehduksen, vakavien hengitystulehdusten, koleran ja kolibakteeriripulin ehkäisyyn. Syötäviä kasvirokotteita kehitetään jo myös eläinten tauteihin, kuten sian tarttuvaan virusripuliin (TGE).

Lisäksi kasveissa on tuotettu jo toistakymmentä ihmisen hoitoproteiinia. Esimerkiksi vastustuskykyä tukevaa äidinmaidon laktoferriiniä voitaisiin kasvattaa riisissä Afrikan AIDS-orpoja varten.

Rokoteproteiinin geeni siirretään kasviin (esim. banaani, tomaatti, peruna, maissi), jonka solukoissa proteiinia sitten muodostuu. Syötävää kasvirokotetta ei tarvitse eristää, vaan se nautitaan kasvin mukana. Näin annosteltuna voidaan saada parempi suoja kuin pistoksilla, sillä vasta-aineita syntyy myös limakalvoilla, joiden kautta mikrobit usein tunkeutuvat elimistöön.

  • Syötävät kasvirokotteet ovat hyödyllisiä, HS 26.7.2003 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Hoitoproteiinien valmistus kasveissa on halpaa, HS 3.8.2003 (1 s., pdf 10 Kb)

    Etuja kehitysmaille

    Syötävät kasvirokotteet ovat omiaan viidakkoon ja savanneille, sillä kuivatut hedelmänsiivut säilyvät paperipussissa huoneenlämmössä. Kallis kylmäketju jäisi pois, samoin pistokset, joiden kautta HIV ja hepatiitti helposti leviävät heikon hygienian oloissa.

    Kasveissa tuotettuna rokotteet ovat sata kertaa halvempia ja annoksen hinta voisi jäädä sentteihin. Silloin myös köyhimmillä kehitysmailla olisi varaa väestönsä rokottamiseen.

    Rokotekasviksi sopisi esimerkiksi banaani. Viljelty banaani on siemenetön, ja sen hedelmät syntyvät ilman pölytystä, joten rokotekasvit on helppo pitää erillään ruokabanaaneista.