Kun EY:n luomukotieläinasetusta säädettiin 1990-luvun lopulla, vaati "oikeaoppinen" Keski-Euroopan luomuväki ankarasti, että luomumaidon on oltava "elävää", pastöroimatonta. Ainoastaan lääkärien sitkeä vastarinta pelasti EU-maiden kansalaiset tältä katastrofilta. (Luomumaidon hygieniariskit ovat silti suurempia kuin tavallisen, sillä "kemian pelossa" puhdistusaineiden tehosta tingittiin).
Vielä 1900-luvulle tultaessa maito oli näet monien tappavien tautien, kuten tuberkuloosin, tärkein tartuntareitti. Tilanne korjaantui lopullisesti vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun maidon pastörointi otettiin käyttöön useimmissa valtioissa.
"Aatteellisin perustein" on Kanadassa ryhdytty markkinoimaan esimerkiksi pastöroimatonta omenamehua, mikä on jo useita kertoja uhannut ihmishenkiä EHEC-kolilla ja salmonellalla (tavallisista vatsataudeista mitään puhumatta).
"Makeilupoliittisista" syistä tällaista toimintaa ei uskalleta kieltää - vaatia edes varoitusmerkintöjä kuluttajille - vaan annetaan elintarviketurvallisuutemme rappeutua näin "eläväisellä" ravinnolla.
"Koskaan en 31-vuotisen urani aikana ole nähnyt moista", Toivio kuvaili… sinänsä herkullinen jälkiruokavanukas osoittautui myöhemmin syylliseksi. Samassa hotellissa asunut puolalainen maatalousvaltuuskunta teki muusikoille seuraa… (Hannele Tulonen, HS 27.10.1990)
Keskellä "vihreintä" Saksaa, Sauerlandissa, hotellivieraille tarjottiin pastöroimattomasta maidosta valmistettua jälkiruokavanukasta. Lupaa kysymättä ja varoittamatta. Viikkojen karanteeni odotti nuoria kotimaassa.
Ks. myös Tautiriski kasvaa 150-kertaiseksi pastöroimattomilla maitotuotteilla sekä Vihreää maitoa