Integroitu torjunta parantaa pellon biologista monimuotoisuutta

Kun vaaralliselle tuhohyönteiselle kestäväksi jalostettua gm-lajiketta viljellään riittävän laajasti jollain seudulla, niin kyseisen tuholaisen populaatiot rajoittuvat vuodesta toiseen kestävälle tasolle eivätkä enää räjähdä tuhoisiksi epidemioiksi, kuten usein kävi aikaisempina vuosina. Pitämällä kasvilajin pahimman tuholaisen aisoissa muuntogeeninen lajike auttaa siis myös tavanomaisten ja luomulajikkeiden viljelijöitä. Luontokin hyötyy, koska niveljalkaisten biologinen monimuotoisuus paranee, kun alueella selvitään aikaisempaa vähemmillä torjuntaruiskutuksilla. Näin on vuosien mittaan käynyt muitakin viljelykasveja vahingoittavan puuvillayökkösen populaatioille Kiinassa [1] ja maissikoisan populaatioille USA:ssa [2]: ne ovat palanneet "epideemiseltä" tasoltaan kohtuullisiin lukemiin.

...mutta auttaa samalla myös "pahaa" biodiversiteettiä

Kun säännöllisistä, tiheistä torjuntaruiskutuksista siirrytään ainoastaan tarpeen mukaisiin ruiskutuksiin (integroitu torjunta), niin monen hyönteislajin elämän mahdollisuudet pellolla paranevat. Jotkut niistä ovat viljelykasville haitallisia. Integroidussa torjunnassa niiden esiintymisen runsautta on huolellisesti tarkkailtava, jotta torjuntatoimet voidaan aloittaa riittävän ajoissa, jos tarvetta ilmenee.

Eräs esimerkki tällaisista ns. sekundaarisista tuholaisista ja niiden mukanaan tuomista yleisistä hankaluuksista integroidussa torjunnassa ovat puuvillan luteet eräillä seuduilla Kiinassa.[3]

Toisin kuin "aatteelliset" vastustajat väittävät, tällaiset biologisen ja integroidun torjunnan tutut perusongelmat eivät ole "luteita geenimuuntelun lipussa" – ne kun eivät liity geenitekniikkaan millään tavalla. Kun ei ruiskuteta enää automaattisesti "kahdesti viikossa" (perinteinen puuvilla on maailman myrkytetyin viljelykasvi), niin luonto hyötyy ja luteillekin jää paremmin elintilaa (jos annetaan).

Edistyksellisen viljelijän täytyy vain osata olla tarpeeksi tarkkana... mikä voi vaatia myös aika lailla opastusta uusiin viljelytapoihin siirryttäessä. Maatalouden neuvontajärjestelmä on tässä avainasemassa.[4]

  • [1] Wu K-M, Lu Y-H, Feng H-Q, Jiang Y-Y, Zhao J-Z. Suppression of Cotton Bollworm in Multiple Crops in China in Areas with Bt Toxin–Containing Cotton. Science 2008; 321:1676–1678 http://dx.doi.org/10.1126/science.1160550
  • [2] Steffey K, Gray M. Is the European Corn Borer an Endangered Species? The Bulletin 2007; No. 24 Article 3, Univ. of Illinois Extension, Urbana, IL, USA http://ipm.illinois.edu/bulletin/article.php?id=865
  • [3] Lu Y, Wu K, Jiang Y, Xia B, Li P, Feng H, Wyckhuys KAG, Guo Y. Mirid Bug Outbreaks in Multiple Crops Correlated with Wide-Scale Adoption of Bt Cotton in China. Science 2010; Published Online May 13, 2010, 3 p. http://dx.doi.org/10.1126/science.1187881
  • [4] Tammisola J. Natural Romanticism Only Yields Need and Misery. AgBioView Nov. 27, 2006, 4 p. http://www.geenit.fi/AgBioView271106.pdf

    --24.5.2010--