Geenitekniikka eläintuotannossa

Eläinravitsemuksessa geenitekniikkaa on hyödynnetty rehuentsyymien, vitamiinien, aminohappojen ja rehukasvien tuotannossa. Monet ihmisten ja eläinten lääkkeet ja niiden apuaineet tuotetaan gm-mikrobeilla.

Geenitekniikan avulla kehitetään turvallisempia tai tehokkaampia rokotteita myös eläintuotantoon. Muuntogeeniset koe-eläimet (lähinnä hiiri, rotta, sika) palvelevat sekä perustutkimusta, jossa selvitetään eläinten elintoimintoja ja geenien vaikutuksia, että lääketieteellistä tutkimusta ja eläinlääkkeiden kehittämistä.

Muuntogeenisiä eläimiä (vuohi, lammas, kani, nauta, sika) on käytössä kalliiden lääke- ja erityisproteiinien tuotannossa. Sikaa tutkitaan myös ihmiselle tarkoitettujen siirtoelinten ja soluterapiatuotteiden kehittämiseksi.

Tuotantoeläinten jalostuksessa tavoitellaan mm. rehun hyväksikäytön ja ruuansulatuksen tehostamista sekä eläintautien vastustuskyvyn, kasvun ja tuotelaadun parantamista. Tällaisia sovelluksia on jo kehitetty, mutta sovelluksia ei ole vielä teollisuusmaissa markkinoilla.

USA:ssa ruoka- ja elintarvikeviranomainen (FDA) selvittää nopeakasvuisen atlantinlohen käyttöön oton kysymyksiä. Kanadassa jalostettu ympäristösika vähentäisi ympäristön saastumista.

Muuntogeenisiä eläimiä koskevat geenitekniikkalaki, EY:n gm-elintarvike- ja rehuasetus sekä mm. eläinsuojelusäädökset. Koetoimintaan osallistuvien eläinten käyttöä ravinnon tuotannossa on rajoitettu säädöksin. Geenimuunnelluista eläimistä saatavia elintarvikkeita ei saa markkinoida ennen kuin niille on myönnetty EY-säädösten mukainen tuotehyväksyntä.